Koko viikon väsyttänyt niin, että olen tainnut kulkea sumussa paikasta toiseen suorituksia velvollisuuksia töitä ja tehtäviä. Nyt on vapaapäivä, ensimmäinen vapaa viikonloppu pitkiin aikoihin ja kuinka käy? Totta kai herää yllättävän virkeänä jo ennen yhdeksää. Kun kerrankin saisi nukkua, ei silloin tietenkään nuku.
Ulkona on ihannan kolean näköinen syksy, ja minun tekisi mieli sinne. Ulos. Mutta kaipaisin mukaani jonkun, minusta olisi ihanaa olla nyt kapakassa juomassa kossukahvia, tiirailla ulos ikkunasta käydä ehkä kirpparilla miksei vaikka lounaalla tai jumittua sittenkin vain jonnekin kuppilaan. Haluaisin siis päiväkaljalle. Epäilen kuitenkin, etten nouse tästä sängyltäni koko päivänä mihinkään, en ainakaan ennen kuin saan jonkun kiinni, eihän kukaan lauantaina tähän aikaan ole vielä edes hereillä ja ne ketkä ovat, ovat sellaisia ihmisiä joilla on koira ja tuulipuku ja muutenkin terveellinen asenne elämään, enkä minä mitään terveellistä ainakaan halua vapaa-aikaani. Myrkkyjä. Myrkkypulloja litrakaupalla tänne kiitos.
Kaikki on siis aika hyvin. Tähän vielä jokin ihmiskontakti, niin päivähän on täydellinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti