Entisten nuorten sävellahja

Enpä tiiä teistä muista enkä noista toisistakaan, mutta mua jotenkin inhottaa keski-ikää lähestyvät tai siellä tukevasti elävät ihmiset jotka korostaa itseensä ja eroansa nuorempiin hehkuttamalla kuinka kunnollista nykynuoriso on, että voi kun itse tuon-ja-tuon ikäisenä heiluskeltiin kaljapullot kourassa kaupungilla tai voi hellanduudelis mitenkä viisaita nämä on ja tietäväisiä, että itse samassa iässä sitä lähinnä kaiveltiin nenää ja kaivattiin naapuripulpetin pupulaisen pöksyihin kaivelemaan. Että jotenkin on kuitenkin tarve tuoda esiin mitä itse teki aikoinaan, niin kai tietenkin aikojen saatossa aina, ja nyt se entisten nuorten ero nykyisiin alleviivataan kunnollisuuden korostuksella. Tämä on minusta vain kääntäen sitä ihan samaa iänikuista paskaa siitä, että nuoriso on joko pilalla, paskaa, erilaista, kummallista ohhoh huhhuh kattokaas nyt totakin, tai ainakin vääjämättä jotenkin ihan muissa bisneksissä kun vanhempansa, ja että jostain syystä sitä pitää tietyn ikäpolven -- tekee mieli sanoa myös että tietyn keskiluokkaisen kuppikunnan -- vuosikymmenestä toiseen tuoda esiin. Ai mitä niin, no itseensä tietenkin, itseänsä korostaa joko hakemalla eroja nuorempiin tai keulimalla kuinka jotenkin mukamas ovat nuorten menoista kartalla. Aikana jolloin huumeksia saa helpommin tilattua suoraan kotiovelle kun kaupasta sytkäreitä, en minä olisi ensimmäisenä huokailemassa yhtään mitään nuorisoon tai niitten elämään liittyvää silloinkaan, vaikka päivät pitkät maleksisin niiden seurassa joko vanhemmuuttani tai ammatinvalintaani. Korjaan, etenkään silloin.