Nuoruus

Mua rassaa aika paljon, kun porukka käy sellasia "sillon kun minä olin nuori niin sitä ja tätä ja ei ainakaan tota" -keskusteluja. Etenkin ärsyttää, jos niitä käy nippanappa parikymppinen ihminen. Ei sillä, etteikö asiat olisi voinu olla kovinkin eri tavalla sellaisenkin tapauksen nuoruudessa, eikä silläkään, että 80-vuotiaan nuoruuslätinä olisi välttämättä yhtään sen miellyttävämpää kuultavaa. Pikemminkin siksi, että eikö hyvänen aika edes niin nuori muista, kuinka vitun rasittavaa oli nuorena - lapsena, teininä, mitä näitä on - kuunnella sitä "voivoi sillon kun minä olin nuori nii kyllä oli rankkaa elämä, kivireki selässä oli kouluun hiihdettävä kesät ja talvet ja sudet vaan ulvo koulupolun varrella, että älä sinä pullamössö-sukupolven lapsi kuule valita ollenkaan kun aina oot niin helpolla kaikesta päässy".

Mä en aatellu unohtaa, että murheensa ja haasteensa kullakin eläjällä. Vaikka iteki joskus kaipaan 90-lukua ja pelkään tekniikkaa ja läppäilen menemään kuinka mikäkin on muuttunut siitä kun MINÄ olin NUORI, niin hyvänen aika, ihan saatanan sama se, millasen varustuksen kanssa elää, koska ei ne ihmisen murheet siitä vähene. Mitä sitten, että meikäläisen lapsuudessa ei ees ollu kännyköitä ja nykysin niitä on jo vissiin vauvoilla, niinhän se tekniikka kehittyy ja maailma muuttuu. Ennen kaikkea on röyhkeetä olettaa, että kaikki muut pääsee jotenkin helpommalla ja kivammalla elämästä kun mitä ite (tai korkeintaan ittee vanhemmat ja oma sukupolvi), ja sitä pitäisi sitten suureen ääneen meltota kuinka niin kovin rankkaa ja kamalaa oli ja nykynuorisolla sitten puolestaan on niin kovin helppoo ja ihanaa ja ne roistot ei sitäkään osaa arvostaa.

Meikän mielestä parempi vaan, jos jatkuvasti asiat olis helpompia ja kivempia. Mitä se keneltäkään on pois, jos joku toinen pääsee helpommalla? Hyvä vaan. Tosin en hetkeekään siihen usko, paskat se mun nuoruus niin kummallisen ihanaa ollu ja paskat se sitä nytkään kenellekään on, oli sitten kännykkä ja intternetti ja taksiautoja tai ei. Muutenkin ihmeellistä tuijotella menneisyyteen ja verrata sitä johonkin toiseen ikäpolveen, ja repiä siitä harmia itelleen. Naamat kohti tulevaisuutta ja nupit kaakkoon, niin unohtuu se turha jupina!