Niin se kesäinen levottomuus sitten ilmeisesti teki pesän sisääni, ja nyt kaikki on jatkuvasti takovaa mentaalista kiirettä. Mieli halajaa sinne ja tänne muttei kuitenkaan tietenkään juuri siihen missä milläkin hetkellä sattuu olemaan. Aina vaan jonnekin muualle ja jonkun toisen aidan takana ruoho on varmasti vehreämpää.
Haluaisin seksiä. Olen nyt päättänyt todellakin siivota sen K:n päästäni, en ota siihen enää ollenkaan yhteyttä, ottakoon se jos on asiaa ja jos ei ole niin menköön menojaan, minä en nyt jaksa pahoittaa mieltäni tästä haluamattomuudesta ja mihinkään johtamattomuudesta, ja mielen pahoituksiahan tässä luvassa on, jos roikun sen kintereillä epätoivoisen toiveikkaana vuh hau annan tassu. Tämä kaveruus voi kehittyä tyydyttäväksi ja lujaksi ja mukavaksi ja antoisaksi, mutta se ei voi sellaiseksi kehittyä jos jatkuvasti toivoisin tilanteelta kuitenkin jotakin muuta. En pidä itsestäni mustasukkaisena ja närkästyneenä, enkä usko että olen sellaisena kovinkaan pidettävä myöskään muiden mielestä. Kiukuttelen ja olen myrtynyt, mitä mukavaa seuraa se sellainen vittupää on. Niinpä minun on todellakin oltava enemmän itseni kanssa ja kuljetettava itseni muihin suuntiin, etsiä muita ihmisiä ja huuhdella niillä sisintäni taas muutamaa kokemusta täyteläisemmäksi. Saada muuta ajateltavaa, innostua muista asioista, kokea onnistumisia jossain ihan muualla.
Joten: seksiä. Mistäs sitä nyt sitten taas saikaan, hyvä flow on tänä keväänä ollut ihan katkolla. Taasko pitää palata siihen pyörän satulaan ja vain uskoa, että tasapainon osaa kuin osaakin pitää kun sen kerran oppinut on. Kapakkaanko tässä on mentävä vai puistoonko vai onko sillä väliä kunhan nyt vaan jonnekin menee.
Vai soittaisinko vaan PJ:n panemaan mua, tutussa ihmisessähän on kuitenkin aina puolensa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti