Elokuu

Kaikista kuukausista ihanin on elokuu, kun vielä on lämmintä mutta kuitenkin jo pimeää, kadut kiiltelee ja askeleet kaikuu kerrostaloista, täytyy päästä seikkailuille hämärtyviin kosteisiin lämpöisiin öihin. Vielä ehtii olla ulkona ja puistoissa, juomaan taskulämmintä olutta tai valkoviiniä (valkoviini on kesäjuoma jos joku, valkoviiniä ja vissyä sekaisin niin drinkki on valmis) ja nähdä ihmisiä, tapahtumia ja paikkoja.

Istuttiin kantakapakissa Veen ja Heilan sekä Jänön kanssa, puhuttiin täysin yhdentekevistä asioista ja jatkettiin lopulta hiukan liian pitkään ja hiukan liian monen päihdyttävän juoman kanssa siihen nähden, että minä menen kuitenkin aamuisin töihin ja vähät unet kostautuvat takuuvarmasti viimeistään lounaan jälkeen nuokkuvina silminä ja tahmaisina ajatuksina, ei silloin saa mitään tehtyä minkään suhteen muttei voi kuitenkaan ihan kotiinkaan lähteä, ei niin aikaisin. Eikä siinä kyllin, että myöhään meni jo itsessään kaupungilla, kun Vee piti vielä tuoda meille nukkumaan ja eihän siitä nukkumisesta meinannut tulla alkuunkaan mitään kun unilääkkeeksi ajattelin että hiisataan nyt kimpassa ihan pikkurikkuriikkisen ja sitten tutimaan.

No pari tuntia myöhemminkin vielä selattiin naisten kuvia ja mietittiin tissejä, ja Veen käsi silitteli reiden sisäpintaa ja otti sormista kiinni, voi luoja kun tietysti piti olla sääretkin ajelematta (olen niin naisellinen, homssuinen ja suttainen ja vähän miten sattuu sinne päin jos minnekään) niin kuin tietysti aina, jos joskus koskaan kenenkään kanssa on mitään yllättävää silittelyä saati suoraa toimintaa niin se on aina sillon kun on räkä poskella tukka takussa polvet mustelmilla likaisissa vaatteissa meikittä ja krapulassa, ei ikinä silloin on kun kaikki vimpanpäälle tiptop tipirilli. Vee oli pokannut jonkun tissimissin viikonlopun megajuhlista, voittanut tukun rahaa ja hukannut muistinsa, mutta juhlinnan jälkeisessä huumassa se ei vielä paljoa paina, ei vielä siinä vaiheessa kun se mitä muistaa nostaa väkisinkin virneen kasvoille ja kutkuttaa kivasti mielen pohjaa. Itsevarmuushan siinä nousee kohisten ja olo on väkisinkin väkevä, olisihan sitä kiva ollut polkaista, noin niinkun ihan ilkamointimielessä.

Ja musta vaan tuntuu, että näitä epämääräsiä seksuaalisia lupauksia ja vihjauksia on ilmassa suuntaan jos toiseenkin jatkuvasti, vähän varovaisesti ja kokeilevasti (no kuinkas muuten, onhan mulla heila ja vaikka yksi jos toinen tietää tämänkin tarinan taustat ja ne ei niin kivat yksityiskohdat sekä omakohtaisestikin kuinka mulkku voin olla jos oikein annan mennä eikä meinata) puolihuomaamattomina kosketteluina, viestittelyinä, suuteluina ja arvuutteluilla, niin lopulta kuitenkin äh niin harmittavan vähäisesti aktualisoituvina akteina ja tekoina. Onkohan se parempi niin?

No ei vitussa.