12.4.14

On siis kevät

Kauheeta humppaamista koko viikko, koska K soitti sitten edellisenkin vinkunan jälkeen lohdutteluseuraksi krapulaansa, ja yhden välipäivän jälkeen on taas mennyt kaksi päivää kimpassa kitaten. Outoa lohtuahan tämä tuo puolin ja toisin, kyllä sen kaikki enemmän juoneet tietävät vallan hyvin, kuinka tärkeää on olla samassa (uppoavassa) veneessä samanhenkisen seuran kanssa ja hiljaa hissutella sitä kaljaa napaansa. On sellainen vaivaava mielikuva jostakin drinkeistä ja shoteista ja saunan lauteista ja siitä, että olisi puhuttu tätä tilannetta selväksi sille tolalle, että kaveruus olisi se, mitä tarjolla on. No eihän sitä hitto vie kehtaa kysyä, että tosiaanko näin puhuttiin vai kuvittelenko omiani vain, mutta puhuttii tai ei niin eilinenkin vielä tinattiin kimpassa koko päivä loiskispolskis. Autopilotti ollu taas vissiinkin päällä ja teleporttikänneillä kotiinkin päästy.

Aloitan taas kerran uuden elämän, tällä kertaa tosin yritän pysyä siinä jollain tavalla myös kiinni. Harmi vaan, että ensi viikko on maanantaita lukuunottamatta täyttä tyhjää täynnä aamusta iltaan, ja senhän tietää kuinka sellainen ajan rajattomuus saa rajat repeytymään ja jäsenet kipeytymään, kissat unohtumaan radan kutsumaan rahat hupenemaan. Mutta ehkä onnistun täyttämään päämäärättömiä päiviäni hampaat irvessä Opinnoilla ja uimahallilla. Sinnehän on soma vaikka hukuttautua huviksensa.

Jos K onnistuu ryhdistäytymään myös, niin somasti loppunee tämä tapailuntynkäkin siinä sitten, sillä kaiken tämän yhteisjuopottelun jälkeenkään on vaikea tietää, onko kaveruus oluttölkkiä vahvemmalla pohjalla vai humahtaako se palautuspullona automaatin mustaan aukkoon muitten hylsyjen kanssa arjen koittaessa. Ja onko se kaveeraaminenkin sitten vain kidutusta lemmenkipeälle sielulle, jos ihanat ihastumiset on poissuljettua haavetta vain haaveissa mun haavi auki.

No eihän se ole, eli kyllähän minä tässä kiinni pysyn niin kauan kun kiinni pidetään. Ja joutessani juon jo giniäkin taas, eiköhän sen uuden elämän ehdi aloittaa maanantaina.

Hirsipuu, kutsuu
risun lailla niskanikamani taittuu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti