Meni sitten rapsakasti kännissä koko viime viikko. Tainno enemmän tai vähemmän humalassa kaikki illat ja yöt, aamulla duuniin ja töistä päästyä sama soppa eessä uudelleen. Nyt on raihnanen olo, joka paikkaa kolottaa ja silmäpussit alkaa olla varmaan pysyvä osa naamaa ku unta ei ehdi koskaan saamaan lähellekään tarpeeksi.
Mä taidan varovasti laittaa korkkia kiinnemmäs. Että esim. tänään en juo ollenkaan. Huomista on turha ajatella vielä ollenkaan, on tässäki päivässä selviimistä niinku kaikki koskaan putkeen juoneet tietää. Täytyy vaa pitää ajatukset kasassa ja mieli mahdollisimman tyhjänä, keskittyy pieniin puurtamisiin ja illalla vaan tuijottaa seinää, nukkuu univelkaa pois koska viime yö oli jo sellasta liskojen diskoa että seuraavana yönä vois jo varovaisesti toivoa ihan oikeaa untakin - jos ei luonnollisesti, niin kemialliset konstit auttaa kyllä saamaan tajunnan kankaalle.
On se kesä niin sulosta aikaa. Jos puistokelit pysyy piilossa edes muutaman päivän (kiitos sade, sada sada ropise ja pese pois mun nuhrunen sieluni tai kastele edes hiusten latvat), on pieni katkasu toivottavasti melkosen varmistettu. Sen jälkeen voi olla jo tottunu selvistelyyn niin, ettei edes sorru tinttaamaan kaksin käsin jokasena vapaana hetkenään.
As if.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti