Vituiks män rytinällä, heti pyhien sanojen ja kärvistelyiden jälkeen lähdin kuin lähdinkin katsomaan Baarimikkoa ja siitä sitten eksyin ihanien naisten kanssa yksille jos kaksille ja kolmansillekin ollen lopulta puolen yön aikaan ne paremmat eli hämärämmät ihmispuolet keräävässä juottolassa huutamassa muiden humalasta hurmaantuneiden äänten ylitse työaikalainsäädännöstä ja tulevasta vallankumouksesta.
Ajattelin siinä sitten, että mahtaisiko olla järkevää mennä vielä norkoamaan Baarimikon luokse, jos se vaikka innostuisi ajelulle kaupungille, ja kävikin niin, että myös Jänö tuli hikisenä ja väsyneenä, kaupungin läpi hölkötelleenä sen luokse käymään. Kaksi ihanaa miestäni samassa paikassa samaan aikaan vierekkäin ja molemmat niin kauniita ja vetäviä ja ihania ja niinhän minäkin taas korkokengissäni ja kaarteet keinahdellen heilahdellen, syli täynnä lupauksia ja silmän kulmassa pilke tai ehdotuksia kourallinen, etten osannut päättää kumpaan keskittyisin, panostaisin. Toinen tekisi mieli ottaa syliin ja silittää, pitää kädestä ja katsoa silmiin ja puhua pöhköjä sanoja suoraan suuhun korvaan niskaan, toinen tekisi mieli ottaa brutaalisti sisään suuhun päälle tai alle, tukkia sen turpa ja nauravat silmät ja vääntyä nautinnon ja häpeän taakan alle koska hei miksipä ei, miksipä ihmeessä ei.
Dilemma: Jänön kanssa olisi voinut lähteä illan viimeisille hitaille, katomaan kuinka M oli saanut ei vain yhden vaan jopa kaksi naista (joista se valitsi sen vähemmän mulkun joskin hullun, josta pitääkin siltä kysellä kunhan se herää jostakin peitteiden pohjalta, pikkulinnut jo lauloivat M:n naisseikkailun pääpiirteet) vaiko pitkittää ja vetkuttaa ja loikata Baarimikon viereen.
Ja aikani kun jahkailin vaikka Jänö jo vihjaili että olut vielä olisi maistunut kävikin lopulta kuten arvata saattaa, eli kundit lähti kimpassa omille teilleen ja meitsi jäi sutimaan tyhjäkäynnillä fillarilla kotiin. Hiukan kirosin, enemmän hymyilin, lisää halusin.
Sen siitä saa kun ei valitse ajoissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti