10.8.15

Selkokuu

Lempikuukauteni on taas täällä ja sen myötä vähintääkin taivaallinen ihme, en nimittäin ole ollut humalassa tämän kuun aikana. Praise the Lord hallelujah, lujaa halle lujaa putruu. Ei tee mieli, kaljaa olen maistanut ja lonkeroakin ja sidukkaista makiaista, vaan parin annoksen jälkeen on jo olo että eijei ehei en minä tätä enempää en jaksa. En jaksa olla kännissä. Mistähän nyt tuulee mietin mutta hyvä näin, en ole varmastikaan ollut ihan satunnaisia lipsahduksia lukuun ottamatta kymmentä päivää putkeen selvillä vesillä vuosiin. Vähiin ne kerrat jää. Nyt ei ole sinänsä edes tarkoitus olla selvinpäin, ei vain maistu, ja siksi riskeeraan selvistelyäni tasaisesti lähtemällä K:n kanssa baariin istumaan ja olemaan, josko olut maittaisi ja kuppia kumoutuisi vaan ei, kun ei tee mieli niin ei tee mieli, ja niinpä tulee litkittyä lähinnä vettä. Lauantaina sain alas kokonaiset kuusi pulloa olutta vajaan yhdeksän tunnin aikana, viimeisissä kapakeissa en jaksanut juoda enää edes vettä en mitään.

Erikoista.

Tottahan tämä jossain vaiheessa loppuu, aina se jano yltyy ja jos ei yltyisikään niin tylsyys käy sietämättömäksi ja korkki narahtaa auki. En murehdi sitä, ei tässä hampaat irvessä selvistellä vaan enemmänkin vahingossa, kestäköön niin kauan kuin on kestääkseen. Krapulaton olo tuntuu tavallaan ihan kivalta vaikkei tämä nyt mitään niin ihmeellisen suuria kiksejä anna ettenkö tätä humalan hurmaan helpostikin vaihtaisi. Mutta en vielä, ja se on merkittävää.

Harjoittelen myös positiivista elämänasennetta hokemalla itselleni tsemppausmantroja heti herättyäni ja etsimällä vaikka väkisin mieltä kohottavia pikkuasioita ympäröivästä maailmasta. Vaikka kivan värisen aidan, ihanan pikkukoiran, mummolla mukavat tohvelit ja lapsella lapaset. Tätä menoa voitan vuoden positiivisin suomalainen -tittelin ensi keväänä, harjoittelen jo palkintopuhetta peilin edessä ja kuninkaallista vilkutusta, parempi olla parhaimmillaan mitalien ja prenikoiden sadellessa laariini.

En ole varma mistä mielenhäiriöstä on kyse.

Ei ei ei ei, mä en juo enää
oon kyllästynyt lattialta heräämään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti