Nyt on niin railakas joulu että alta pois pojat ja porsaat, täältä tullaan. Ei vittu mitenkä voi olla? Vuosiin ensimmäistä kertaa mulla oli varsin rauhallinen ja jopa hyvä olla, en mene kotiin en ota stressiä en näe äitiä en välitä syyllisyydestä en yhtään mistään enkä valmistaudu varustaudu virittäydy millään tavalla. Tulkoon joulu, minä olen tässä. Ja kuinkas sitten käykään?
Ystävä on kuolemassa. Muutama kuukausi elinaikaa, viesti tulee toverilta itku kurkussa, mitään ei ole tehtävissä se oli tässä sitten se. Juon sen kanssa oluen, vien kotiin, lupaan soittaa ja hoitaa, surraan yhdessä.
Sitten alkaa joulu.
Jouluaattoaamu, ovikello soi, Täti Tee on sen takana kapsäkki kainalossa toiselta puolelta Suomea, sanoo että hän lähti nyt neljänkymmenen vuoden avioliitosta tuli tänne mitä teen. Täti Tee on päästänsä kaheli hänkin, sitä (tätä) menee meillä suvussa vinksin vonksin, en minä ole ensimmäinen en varmasti viimeinen jollei koko suku suloinen tästä sammahda kun lapsia ei meistä lapsista kukaan taida tehdä ehdoin tahdoinkaan. Täti Tee puhua suoltaa taukoamatta ummet ja lammet ja lammen ulpukatkin koirista kissoista lapsuudesta elämästä äidistä ja tyttäristä, pojistaan ja miehestään, ajamattomasta ajokortista punkkulasillisista uusista aluista ja Rovaniemestä, se on niin irrallaan tästä maailmasta että sen näkee paljaaltaan kai kuka vaan ja jos ei näe niin herra mun jee jee jesaja miten tässä koskaan kukaan toistansa voi kohdata. Realiteettitsekkaus ei toimi hänellä ei ollenkaan, psykoosia pukkaa sellaisella vimmalla etten muista milloin olisin viimeksi moista nähnyt.
Vein sen hotelliin, komensin saunaan ja sen jälkeen unilääkkeen kanssa peiton alle pötköttämään, soitan huomenna vien kävelylle katsotaan jutellaan ollaan vaan vaikka maailma kaatuu ympäriltä.
Kun loskaa sataa ikkunan raosta sisälle, sataa sitä sitten suorana viivana kinokseksi asti. K lohduttaa, se leikkii joulupukkia hetken ja varustautui ottamalla viinapullon laukkuunsa mukaan. Lasken minuutteja, kyllä se soittaa vielä tänään, pyytää mukaansa, me mennään yhdessä jonnekin eikä haittaa vaikka maailma kuinka huojuisi ympäriinsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti