16.5.12

Harmituksia

Murmeli sai kanssa G:n jätettyä, ja sai paremman arvosanan. Vittu mitä paskaa, sanon, ja vituttaa että harmittaa tämäkin asia vielä. Haluisin unohtaa koko roskan, mutta kaikenlaiset epäonnistumiset on juuri niitä, jotka jää pahimmillaan lopun iäksi mieleen noustakseen sieltä aina välillä piikittämään, aiheuttamaan epätoivoa, häpeää ja tympeetä oloa. Tympäsee nytkin, rouskasin rauhottavan jotta työpäivä sujuisi sentään jotenkin muuten kun harmittaessa.

Maanataina käväsin taas kapakassa, Vee oli maisemissa. Sitä harvoin näkyy, kai sekin yrittää olla välillä ihmisiksi. Hitto kun sekin olis panettanut, tää on varmaan tää kevät joka saa hormonit hyrrään ja ajatuksen kiertään kehää lähinnä seksissä. Joskus ollaankin Veen kanssa kyllä sitä seksiä harrastettukin, muutamia kertoja varmaankin, jos nyt oikein muistan. Muistaakseni aina jossain sohvilla ja lattioilla, kerran vaan meitsin pedissä kun raahasin sen kotiani jonakin kesänä. Pariksi yöksi se nyt jäi meille himmaamaan sohvalle, lötköttelin sitten sen sylissä Heilan kiskoessa Kirjailijan kanssa kaljaa. Eipä se sylissä makoilu tietenkään hyrrääviä himoja laannuttanu, mutta tietäähän sen, että luonteeltaan sais olla aika ketku, että kaverinsa tyttöystävää panis sen kotona muitten lähdettyä kapakkaan. Ehkä sitä ketkuutta olis saanu ylös kaivettuakin jollei tilanne olis pitäny sisällään liian vähäistä päihteen juomista. Näin ollen painuin ite toiseen huoneeseen nukkuun ja jätin Veen sohvalle makaamaan.

Koko vitun elämä tuntuu taas muutenkin olevan sekasta. Ei sillä, mulla on ollu hyvä mieli ja nauravainen suu, vilkkuvat silmät ja keinuvat lanteet taas jo monta viikkoa (ainakin kaksi), mitä nyt sitten joku akateeminen paska masentaa mielen hetkeksi ja kemiallinen paska sen sieltä nostaa, mutta jotenkin asiat kuitenkin myös junnaa ja kiertää kehää. Sekin liittyy siihen seksiin, kun tekis mieli niin helvetisti panna kaikkia muita paitti Heilaa. Heilaakin, miksipä ei, mutta kun se on niin tuttu ja koko juttu on niin sitä niin niin just sitä yhdessä olemista ja rutiineja ja asumista ja siivoomista ja äh. Kroppa sanoo että stoppi tälle nyt ja uusille laitumille, sydän ei tiiä mitä se sanois ja pää puolestaan jahkaa ja vehtaa eikä osaa tehdä mitään päätöstä.

Haluisin erota, en haluis erota. Haluisin, en, haluisin, en.

Mä haluisin rokkenrollii ja päihteitä, irtosuhteita ja kesäsateita, reissaamista ja unohduksen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti