Jotenkin tekee mieli kuitenkin alleviivata, että K:n kanssa on ihanaa. Tämä kevät ei ole ollut paras mahdollinen (milloin kevät hyvä olisikaan) ja pinnassa on töihin ja sen sellaisiin liittyvää kireyttä, odotan ja pelkään lomaa sillä entä jos en palaudukaan, jos jään työhuolien piinaavaan puserrukseen ja leposyke ei laskekaan, jos kaikki työasiat pyörivätkin mielessä päivä päivänsä perään, jos työjutut jaksavatkin jarruttaa hyvää tuulta ja mieltä, jos ja jos. Jos en saa nukuttua enää ikinä. Siksikin Naapurin viesti kutkutti niin mukavasti, ai joo tällaistakin saattaisi olla, on elämässä ollut muutakin, minä voisin muutakin.
Haluaisin löytää uuden työpaikan. Olisi jo aika, olisi ollut jo pitkään ja stressi on levinnyt ahdistuksesta fyysisiksi tuntemuksiksi, iho kutiaa ja kiristää ja kuumottaa ja suussa maistuu metalli. Sydän hakkaa ja naputtaa ja tempoo ja olen syönyt rauhoittavia ihan liikaa syksystä asti ja voi pojat etten silloin vielä edes tiennyt mitä kiire ja paine ja paniikki voivatkaan olla.
Haluaisin löytää uuden työpaikan.
Haluaisin innostua. Aamuyöllä näin kymmenen laulujoutsenta ja kuulin niiden siipien natinan orastavan viljan yllä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti