8.3.18

Surettaa

Ja sitten illalla K:lta tulee viesti, jossa se kertoo kuinka sitä houkuteltiin johonkin seksiseikkailuihin mukaan ja että huh ja mitähän siitä pitäisi ajatella, ja mun vatsaa vääntää ja sydäntä särkee ja silmiä kutittaa ja puristaa ja on pakko räpytellä yks-kaks-kolme kertaa sekunnissa kun väkisin alkaa jotain puskea pihalle että mitenkä tämä voi aina vaan olla näin ja mitenkä se ihminen voi aina vaan sattua mua niin pahuksen paljon, että vaikka ajattelen olevani jo pitkällä toipumisessa ja ehkä tosiaan oonkin, niin sitten kuitenkin tuntuu että se pinta hajoaa yhdestäkin hipaisusta tuhansiksi palasiksi, valahtaa tomuksi maahan ja sen alla kaikki on sittenkin edelleen kipeää vereslihaa joka ei kestä yhtään tökkäsyä ei raapasua.

Ja siks kai se noita mulle kertoo kun mä oon vissiin sen bff mutkun haluaisin olla bae heh voi luoja tätä surun avomerta missä seilaan eikä navigaatio oikein ota sujuakseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti